Raamatussa mainitaan toistuvasti "Henki." Jumalan Henki, Pyhä Henki. Raamatun mukaan ihmisen tulisi kunnioittaa Jumalaa teoillaan, mielellään, ja koko hengellään. Oman raamattuni sanastossa Henki selitetään näin:

"Sanalla Henki suomennetut heprean ruah ja kreikan pneuma merkitsevät alkuaan hengitystä ja tuulta. Henki on Jumalan elämää antava voima, joka vaikutti luomistyössä, ja jota Jumala on antanut kaikille elollisille. Jumalan Henki vahvistaa johtajia, innoittaa taiteilijoita, ja ohjaa profeettoja. Jumala ohjaa Hengellään myös historian tapahtumia. VT:n profeetat ennustivat, että tulevaisuudessa Jumala vuodattaisi Hengen koko kansaan.

UT:n evankeliumit kuvaavat Jumalan Hengen valmistaneen Jeesuksen tuloa, ja antavan hänestä julkisen todistuksen. Helluntaina Pyhä Henki laskeutui uskoviin, ja teki heidät kykeneviksi lähetystyöhön. Paavalin mukaan Henki muuttaa uskovia Kristuksen kaltaisiksi, ja liittää seurakunnan elimistöksi, jonka jäsenet palvelevat toisiaan kukin omalla lahjallaan, mihin voiman antaa rakkaus."

KYSYMYS: Miksi siis kristitty maailma ei miellä Pyhää Henkeä omaksi persoonakseen? Vaan enemmänkin jonkinlaiseksi kyvyksi/lahjakkuudeksi tai "valaistumiseksi..." Puhuuhan raamattukin "hänestä", käyttää siis kolmatta persoonaa!

Mutta mikä kummajainen sitten on "sielu?" Siitä sanastoni ei kerro yhtään mitään! Ja kuitenkin: "veri on sielu", sanoo raamattu - vieläpä moneen otteeseen!