Ihan ensimmäiseksi sanottakoon suurkiitos teille, jotka viime aikoina olette käyneet lukemassa ja kommentoimassa kirjoituksiani!!! Miten ihanaa onkaan saada alulle keskustelu asioista, jotka juuri nyt minua pohdituttavat... Teologi työn alla laittoi edellisen postauksen kommenttiin seuraavan lauseen: "Kolminaisuuden perustelu aloitetaan jo luomiskertomuksesta. "Tehkäämme ihminen...", joka on alkukielessäkin me -muodossa." Puhutaanpa nyt vähän lisää tästä aiheesta.

Tuo em. kohta löytyy ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 1, jakeesta 26:

Ja Jumala sanoi edelleen: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he meren kaloja ja taivaiden lentäviä luomuksia ja kotieläimiä ja koko maata sekä kaikkia muita liikkuvia eläimiä, jotka maan päällä liikkuvat. (Jae 27 jatkaa:) Ja Jumala ryhtyi luomaan ihmistä kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Mutta millä tavalla tuo puolustaa kolminaisuutta? Monikkomuotonsa takiako? Ei. -> Jos minä blogiini kirjoitan lauseen: "kävimme eilen mummolassa", niin sanopa kuinka monta henkeä meitä oli reissussa? Todellisuudessa tuo luomiskertomuksen kohta osoittaa meille sen, että porukkaa oli enemmän kuin yksi. Sen, eikä mitään muuta! Saman tien noiden jakeiden jälkeen, tai siis jakeessa 29, Jumala puhuu itsestään "minä"-muodossa, ja tämä tyyli kantaa läpi koko raamatun; Jumalasta ei koskaan puhuta "he"-muodossa!!! Ainoastaan "hän", "sinä" ja "minä"-muodossa...

Mutta kun nyt kerran tuossa luomiskertomuksessa kuitenkin mainitaan "me", eli se monikko, niin mitäs porukkaa siellä sitten oli paikalla silloin kun ihmistä alettiin väsätä? No ainakin siellä oli kerubeja, eikö niin. Todisteen heidän olemassaolostaan löydämme pari lukua myöhemmin, kun Aatamin ja Eevan tarina on edennyt siihen pisteeseen, että heidät synnin tekemisen tähden karkotetaan ulos paratiisista. 1 Moos 3: 22-24 menee näin:

Ja Jehova Jumala sanoi vielä: "Katso, ihmisestä on tullut kuin yksi meistä hyvän ja pahan tietämisessä, ja jottei hän nyt ojentaisi kättään ja todellakin ottaisi elämän puusta ja söisi ja eläisi ajan hämärään asti..." Ja sen jälkeen Jehova Jumala ajoi hänet pois Eedenin puutarhasta viljelemään maata, josta hänet oli otettu. Ja niin hän ajoi ulos ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit sekä jatkuvasti kääntyilevän leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä.

Jos nyt kerran tiedämme, että kerubit olivat paikalla, niin eikö ole aika selvää, että KAIKKI muutkin taivaalliset figuurit oli luotu jo ennen ihmistä... Enkelien myriadit olivat siellä (myös se yksi Paha tyyppi, joka käärmeen suulla aiheutti koko tämän fiaskon syntymisen!), ja eiköhän vain myös "koko luomakunnan esikoinen", eli Jeesus. Ja kyllä; luomispuuhassaan Jumalalla oli myös apunaan Pyhä Henki - se mikä siellä 1Moos 1:2:ssa "liikkui vetten päällä." (UM käännöksessä sama henki ilmaistaan tässä kohtaa sanoilla "Jumalan vaikuttava voima.")

Joten mitä siis ajattelemme tuosta "Tehkäämme ihminen kuvaksemme..." -kohdasta? Katsotaan raamattua paljon pidemmälle. Salomo, raamatun mukaan kaikista Israelin kuninkaista viisain, kirjoitti omana aikanaan muistiin - omia viisauksiaan? Ei vaan sitä viisautta, jota Jumala hänelle hänen omasta pyynnöstään antoi, kun hän nuorena poikana tuli kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen (Lue 1. Kuninkaiden kirjan luvusta 3, jakeet 5-14). Salomon kirjoittamasta sananlaskujen kirjasta löytyy jotain todella mielenkiintoista! Luku on 8, jakeet... hmm... no otetaan vaikka vasta jakeet 22-31:

Jehova itse valmisti minut tiensä aluksi, varhaisimmaksi muinaisista saavutuksistaan. Ajan hämärästä olen ollut asetettuna, alusta, maata varhaisemmista ajoista. (Itsestäänkö Salomo puhuu? Ei tietenkään; jakeessa 12 sanotaan "Minä, viisaus..." - Eli kuka? Jumalako? No ei, kun kerran "Jehova valmisti minut..." Jeesus nämä sanat meille kertoo!) Kun ei ollut vesisyvyyksiä, minut synnytettiin kuin poltoin, kun ei ollut veden täyttämiä lähteitä. Ennen kuin vuoriakaan oli asetettu paikoilleen, ennen kukkuloita minut synnytettiin kuin poltoin. Kun hän ei vielä ollut tehnyt maata eikä avoimia paikkoja eikä tuottoisan maan tomumassojen alkua. Kun hän valmisti taivaat, olin paikalla; kun hän sääti piirin vesisyvyyden pinnalle, kun hän lujitti ylhäällä olevat pilvimassat, kun hän vahvisti vesisyvyyden lähteet, kun hän asetti merelle säädöksensä, että vedet eivät ylittäisi hänen määräystään, kun hän sääti maan perustukset, silloin minä olin hänen rinnallaan mestarityöntekijänä, ja minuun hän oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään, ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään, iloitsin hänen maansa tuottoisasta osasta, ja mieltymykseni liittyivät ihmisten poikiin.

Kommentti yksi: Jeesus luotiin ennen kuin MIKÄÄN MUU! Kommentti kaksi: tuossa loppupuolella oleva sana "mestarityöntekijä" on kirkkoraamatussa käännetty sanalla "hoidokki!!!!!!!!" Täh? Voisiko joku hepreankielen (tässä vaiheessa kirjoitettu jo arameaksi?) taitoinen käväistä joltain mikrosirulta tai joltain (vitsi) vilkaisemassa, että MIKÄ SE ALKUPERÄINEN SANA ON?! On nimittäin hiiiiiiiiiiivatin iso ero siinä, oliko Jeesus messissä hoidokkina, vai mestarityöntekijänä!!!

Puhukaa minulle: mitä täällä oikein tapahtuu?