Olen pahoillani hillittömän pitkästä tauosta postauksissani. Tuon Raamatun tutkiminen vain on niin valtavan kiehtovaa puuhaa, että olen mieluummin vähinä vapaa-aikoinani keskittynyt sen sisältämien kirjoitusten mietiskelemiseen, kuin yrittänyt synnyttää jotain omaa ja ihastuttavan innovatiivista tekstiä tänne blogin puolelle... ;-))

Aloitan varmaankin aiheista, joita kommenttipuolella on käsitelty. TTA on tarjoutunut tarkistamaan "Biblica Hebraicastaan" sanan hoidokki/mestarityöntekijä kohdalla alkuperäisissä teoksissa käytetyn sanan. (aiemmassa postauksessani asetin valokeilaan ristiriidan kirkkoraamatun ja Uuden maailman käännöksen välillä) Tuo Raamatunkohta on, TTA, sananlaskujen 8:30. Kerro ihmeessä, mitä Hebraicasi asiasta mainitsee.

Tämän aiheen noustua esille päätin minäkin ottaa vähän tarkemmin selvää tuosta Raamatunkohdasta. Käännyin asiassa ensimmäiseksi Uuden maailman käännöksestä valmistetun ison ja paksun nk. viiteraamatun puoleen. Tuo viiteraamattu on monellakin tavalla ääääääärimmäisen mainio opus; se sisältää mm. koko Raamatun, hakemistoja, liitteitä, rinnaikkaispaikkaviitteitä, alaviitteitä ja translitteraatioita. Tekijät ovat käsittääkseni vertailleet valtavia määriä eri kielisiä (esim. alkuperäisiä heprean, aramean ja kreikan, sekä syyrian ja latinan) teoksia, ja sitä kautta löytäneet "yhteiset nimittäjät" ja loogisimmat johtopäätökset esim. yksittäisten sanojen oikeatajuisesta käännöksestä. Käytettyjä tekstilähteitä luetellaan Raamatun alussa 106 kpl... (Esim. Codex Sinaiticus, Codex Alexandrinus, Aleppon koodeksi, Biblia Hebraicat 2 kpl [!], Codex Vaticanus, Codex Cairensis, kuten myös Septuaginta, Kuolleenmeren kirjakäärö [Jesaja], Samarialainen Pentateukki, Pesitta, Targumeja, Vulgata...).

Pantakoon siis merkille, että myös Biblia Hebraica on tuossa Uuden maailman käännöksen lähdelistassa mukana! Itse asiassa viiteraamatun johdannossa sanotaan, että "Masoreettinen heprealainen teksti, jota käytettiin Uuden maailman käännöksen Heprealaisten kirjoitusten englanninkielisen tekstin valmistamiseen, on Pietarissa käytettävä Codex Leningradiensis B 19A sellaisena kuin se on painettu R. Kittelin Biblia Hebraican (BHK) 7., 8. ja 9. painokseen (1951-55). Teoksen uudistettua, vuoden 1977 laitosta, joka tunnetaan nimellä Biblia Hebraica Stuttgartensia (BHS), käytettiin Uuden maailman käännöksen vuoden 1984 englanninkielisen laitoksen alaviitteistön valmistamisessa. Lyhenteellä "hepr." merkityt kursivoidut sanat on translitteroitu BHS:sta. Eräät heprealaisen Raamatun osat ovat todellisuudessa aramean kieltä, mutta ne on kirjoitettu heprealaisin kirjaimin. Näistä osista otetut translitteraatiot on merkitty lyhenteellä "aram." Muut aramealaiset tekstit on osoitettu niitä vastaavilla lyhenteillä."

Mutta palataanpa itse asiaan. San 8:30 siis kuuluu Uuden maailman käännöksessä näin: "silloin minä olin hänen rinnallaan mestarityöntekijänä, ja minuun hän oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään, ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään,..."

Alaviitteessä tuolle "mestarityöntekijänä" sanalle annetaan vaihtoehtoinen käännös "kasvattina." Hepreankielen alkuperäisen sanan sanotaan olevan 'a-mõn' (oikean kirjoitusasun mukaan tuossa viivan kohdalla kuuluisi olla piste, mutta näppäimistössä sellaista vaihtoehtoa ei ole, sorry!). Targumeissa (vapaita aramealaisia käännöksiä Heprealaisten kirjoitusten osista) sama kohta ilmaistaan näin: "sellaisena, joka osoittautui uskolliseksi." Septuaginta puolestaan sanoo: "sellaisena, joka toimi soveliaasti." Ja latinankielinen Vulgata sanoo saman näin: "kaiken järjestäjänä."

Olen edelleen sitä mieltä, että kirkkoraamattuni sana "hoidokki" on täysin väärä ja suorastaan harhaanjohtava - vaikka sen voidaankin väittää liippaavan aika läheltä UM-käännöksen "kasvatti" -vaihtoehtoa!

Löydätkö, TTA, sieltä Hebraicasta jotain lisävalaisua asiaan?