"Matkalaulu.

Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

Apu tulee minulle Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti."

(Psalmi 121)

 

Kun nyt kädessäsi sitä raamattuasi kääntelet ja vääntelet, niin edessäsi on VALTAVA määrä tietoa, neuvoja ja avustusta elämän eri osa-alueille. Tämän ohjekirjan avulla ihmisen suunnittelija, kehittäjä ja valmistaja kertoo sinulle, miten saat parhaan "irti" siitä ihmisestä, joka SINÄ olet. Hän kertoo siitä miten kannattaa toimia pysyäkseen fyysisesti (ihan konkreettisesti siis) puhtaana, siitä miten pidät mielesi ja kroppasi terveenä sairauksista, miten sinun tulee käyttäytyä ihmissuhteissasi, millä tavalla saat menestystä kaikissa toimissasi, miten vältyt liialta stressiltä, miten sinun tulee menetellä kohdatessasi vaikeuksia, miten löydät onnen elämääsi, jne...

On olemassa miljoona tapa aloittaa. Mistä tahansa raamatun kohdasta lähdetkin liikkeelle, löydät jakeiden perästä mainintoja paikoista, joissa samaa aihetta käsitellään muualla raamatussa. Jos lähdet niitä etsimään, ne vievät sinut mukanaan pitkillekin retkille raamatun maailmaan. On helppo unohtaa alkuperäinen lähtöpaikkansa ja syynsä, mutta joskus sillä ei ole väliäkään; matka raamatun sivujen halki saattaa olla itse tarkoitus. Mutta jos etsinnälläsi on jokin tarkka kohde/syy/tarkoitus, niin kirjoita muistiin vaikka erilliselle paperille missä kohdissa olet käynyt; siten löydät tiesi takaisin, kun huomaat unohtuneesi jonnekin vähemmän tarkoituksenmukaiselle polulle...

Parasta lienee lähteä tälle matkalle jonkun kokeneemman opastuksella, mutta koska sinulla ei ketään sellaista ole juuri nyt käsillä, niin aloita vaikka tästä (lainaukseni ovat kaikki nk. kirkkoraamatun vuonna 1938 käyttöön otetusta suomennoksesta, pidän sen kauniin vanhahtavasta kielestä. Ei näitä käännöksiä pilvin pimein ole olemassa; tuon 1938 käännöksen jälkeen on kai tehty yksi ainoa uusi suomennos, olisikohan ollut joskus 80-90-luvulla, mutta mielestäni sen teksti on jo liian arkipäiväistä, ja helppolukuisuutta etsittäessä siinä on mielestäni erehdytty yksinkertaistamaan ja vähän niinkuin väärällä tavalla "oikaisemaan"):

Tämä kohta on Vanhan Testamentin puolelta, se lähtee liikkeelle Jesajan kirjan 53. luvun jakeesta 2. Olen aina pitänyt tätä kauniina kuvauksena Jeesuksesta ja hänen toiminnastaan:

"Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes 53:2-5)

 

Epäröin ryhtyä mitään raamatun tekstiä selittelemään, sillä tunnen itseni vielä niin noviisiksi, mutta jotain kuitenkin uskallan tästä kohdasta ja sen taustoista kertoa sinulle, joka olet matkallasi vielä minuakin nuorempi:

Jeesus luotiin jo ennen maailmaa. Hän on Jumalan luoma niinkuin sinä ja minäkin, mutta hänet luotiin jo kauan ennen meitä. Kuulostaa järkeenkäypältä, eikö? Siitä huolimatta, ettet ole asiaa koskaan tullut ajatelleeksi - mutta näinhän sen marssijärjestyksen on täytynyt olla, eikö vaan? Itse asiassa Jeesus luotiin jo ennen taivaita (mielenkiintoista, että raamattu puhuu tässä kohtaa monikossa!) ja niiden enkeleitä. Tässä tulee nyt se, mitä et ole ennen kuullutkaan: Jeesus oli se, joka taivaat ja maan konkreettisesti teki! Mitään hän ei olisi tietenkään pystynyt/osannut tehdä ilman Jumalaa; Jumalan esikoisena hän vain toimi tämän antamien ohjeiden mukaisesti, ja siten siis toteutti Jumalan suunnitelmaa ja tahtoa luodessaan taivaat ja maan...

"Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä on ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt." (Johanneksen evankeliumin 1. luku, jakeet 1-5)

"Sillä Herran sana on oikea, ja kaikki hänen tekonsa ovat tehdyt uskollisuudessa. Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta; maa on täynnänsä Herran armoa. Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä." (Psalmi 33, jakeet 4-6)

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." (Johanneksen evankeliumin 1. luku, jae 14)

Ja nyt, palatakseni tuohon alkuperäiseen lainaukseeni Jesajan kirjasta: "Ei ollut hänellä vartta, eikä kauneutta..." jne... Minulle henkilökohtaisesti tämä kertoo sen, ettei Jeesus ilmeisesti jumalisesta alkuperästään huolimatta ollut mitenkään huomiota herättävän kaunispiirteinen mies. Ihan tavallisen näköinen pulliainen varmaankin - pitiväthän monet aikalaisetkin häntä lähinnä Jumalan pilkkaajana, kun hän alkoi väittää olevansa Jumalan poika! Ja tämänkin tekstin mukaan hän oli "halveksittu, jota emme minään pitäneet."

Ennen ajattelin, että kohta jossa sanotaan hänen olleen "kipujen mies ja sairauden tuttava" olisi saattanut tarkoittaa suorastaan sitä, että Jeesus itse sairasti eri tauteja siinä kuin muutkin, mutta nyt en ole enää asiasta varma. Luulenpa että tuossa viitataan esim. hänen ominaisuuksiinsa jopa spitaalisten parantajana ("jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät" - etteivät olisi saaneet spitaalitartuntaa?) Ja "hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden" tietenkin viittaa Jeesuksen pahoinpitelyyn ja haavoihin ristillä.

Ihan oma lukunsa on sitten sen ymmärtäminen, miksi ja miten Jeesuksen kuoleminen millään tavalla auttaa meitä tavallisia ihmisiä. Eli minkä tähden tarvittiin tuollaista "itsensä uhriksi antamista?" Tämän asian ymmärtäminen ja hyväksyminen, sekä sen lopullisuuden ja täydellisyyden tajuaminen saattavat viedä vuosiakin, joten ota lunkisti tämän suhteen. Tärkeää on nyt vain ymmärtää se, että sinun puolestasi on jo parituhatta vuotta sitten joku uhrannut oman elämänsä!!! Se on jo tehty. Vähin mitä voit tehdä nyt, on ottaa selvää siitä kuka niin teki, missä ja milloin, ja minkä hän kertoi syyksi tekoonsa... 

 

 

Viimeiseksi vielä eräs kohta raamatusta, joka saattaa olla Of Personal Interest...? Uuden Testamentin puolelta löytyy Luukkaan evankeliumi. Lue siitä luvun 8 jakeet 26-39. Tässä kohdassa Jeesus ensimmäistä kertaa antaa kenellekään parantamalleen ihmiselle luvan kertoa teostaan muille ihmisille. Siihen asti hän oli pyytänyt heitä pitämään parantumisensa omana tietonaan, jottei kansa alkaisi kohista ja kuohua ennen aikojaan... Jeesuksellahan oli tehtävä suoritettavanaan, ja hän tarvitsi eräänlaista työrauhaa, kunnes kaikki olisi valmista julkisempaa toimintaa varten - joka sitten aikanaan aiheuttaisi hänen ristiin naulitsemisensa...

Mutta tässä kohdassa hän tapaa hullun miehen, joka demonien riivaamana jo vuosikausia oli alastomana haahuillut hautojen liepeillä. Miehessä asuvat demonit tunnistavat Jeesuksen Jumalan pojaksi ja lähettilääksi, pelästyvät järjiltään ja pyytävät ettei hän lähettäisi heitä "syvyyteen." Niinpä Jeesus antaa niille luvan mennä läheisellä vuorella olevaan sikalaumaan, minkä seurauksena koko lauma tulee hulluksi ja syöksyy jyrkänteeltä alas järveen ja hukkuu...

Mies on nyt vapaa demoneistaan, hän puhdistautuu, pukeutuu ja istuu täysin selväjärkisenä Jeesuksen ja opetuslasten seurassa. Mieti, miten kauhuissaan paikallisten ihmisten on täytynyt olla, kun moinen "noita" on ilmestynyt heidän rannalleen! Niinpä he sitten pyytävätkin Jeesusta ja hänen seuraajiansa lähtemään takaisin sinne, mistä tulivat... Jeesus lähteekin, mutta kieltää demoneistaan vapautunutta miestä tulemasta mukaansa. Sen sijaan Jeesus sanoo jotakin, mitä ei ole siihen asti vielä koskaan sanonut: hän kehottaa miestä palaamaan takaisin kotiinsa, josta on lähtöisin, ja kertomaan muille "kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt. Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus hänelle oli tehnyt." Ja tästä alkoikin sitten Jeesuksen julkinen palvelus saada vauhtia oikein kunnolla...

 

Tästä alkaa myös sinun tutustumisesi raamattuun...

Muista aina kiittää Jumalaa siitä, että Hän antaa sinulle mahdollisuuden tutustua omaan tahtoonsa. Kerta toisensa jälkeen antaa sinun oppia elämään juuri sillä tavalla kuin Hän alunperin on ihmisen tarkoittanutkin elämään. Helppoa se ei ole - mutta hyvä uutinen on se, että HÄN TIETÄÄ SEN! Hän tietää ja tuntee jokaisen pikku vastuksen, mikä sinulla on edessäsi, nyt tai huomenna, mutta pääasia on että YRITÄT! Vaikka tuhat kertaa jos se sitä vaatii! Uudestaan ja uudestaan! Hän arvostaa sinnikkyyttä, ja palkitsee siitä!

 

Ja kun sitten huomaat, että rukouksiisi vastataan: muista kiittää!

Vähintään yhtä suurella hartaudella, kuin pyyntösi oli sinnikäs...

Hyvää matkaa, ystävä.

Kerro kun taas palaat.